Unohdettaisiinko virret? Purettaisiinko urut?

Aulikki ja Laura Maria vastasivat kuulijatoiveeseen, nostivat teemaksi musiikin kirkossa ja kutsuivat podcast-vieraaksi Anu Åbergin, joka on Turun tuomiokirkkoseurakunnan kanttori.

Musiikki kirkossa kantaa historian painolastia. Virsikirjasta löytyy virsiä, joiden sanat tai säestys eivät enää puhuttele. Vanha tuttu kirkkomusiikki saattaa tuntua aikansa eläneeltä. Mutta jos historian painolasti heitetään laidan yli ja tarjoillaankin virsi niin, että se kuulostaa raikkaalta? Säestetään tutut virret uudella ja elävällä sovituksella? Soitetaankin myös jotain tuntemattomampaa? Jotain yllättävän kiinnostavaa? Tai vaihdetaan musiikkityyliä? Jo pelkästään virsikirjasta löytyykin aarrearkku.

”Luterilainen kirkko on sulattamo, jossa ihmisen hengellisyyttä ei pidä kahlehtia. Ihmiset kokevat asiat eri tavalla ja siihen on oikeus. Meidän tehtävämme on katsoa, että hieno sanoma pysyy esillä sillä tavalla kuin nykyihmiselle tarpeen on”, sanoo Anu Åberg.

Hänen mielestään nykyaika on niin vaativaa, että ihmiselle ei pidä asettaa rajoitteita siitä, millaista musiikkia hänen tulee laulaa tai mitä kuunnella.

”Tärkeämpää on sydämen asenne”, toteaa Anu.

Tekstivastine tulossa.